درة حمراء القناع (الاسم العلمي: Aratinga erythrogenys) (بالإنجليزية: Red-masked Parakeet)، هو نوع من الطيور يتبع الفصيلة الببغائية.

Aratinga červenolící (Psittacara erythrogenys) je středně velký papoušek z Jižní Ameriky, který dorůstá velikosti kolem 330 mm. Celkové zbarvení je zelené, čelo, temeno a tváře má červené, stejně jako okraje křídel. Duhovku má žlutou a nohy šedé. Obývá severozápadní Ekvádor a severozápadní Peru. Andy v Ekvádoru vymezují jeho nejvýchodnější hranici. Populace se může dělit na dvě odlišné subpopulace z důvodu velmi malého výskytu ve středu jeho rozšíření.

Der Guayaquilsittich (Psittacara erythrogenys) ist eine mittelgroße Papageienart aus der Gattung Psittacara, die im Westen Ecuadors und im Nordwesten Perus beheimatet ist. Manchmal wird der Guayaquilsittich auch Rotkopfsittich genannt, meistens ist damit jedoch eine andere Papageienart, Pyrrhura rhodocephala, aus der Gattung der Rotschwanzsittiche gemeint. Der nach Guayaquil, der Hauptstadt der ecuadorianischen Provinz Guayas benannte Papagei trat dort in den 1970er Jahren noch zu Tausenden auf. Durch lokalen und internationalen Handel sowie vermutlich auch durch Habitatverluste ist der Bestand der Tiere stark zurückgegangen. Seit 1987 wurde kein Schwarm mit mehr als 200 Vögeln beobachtet. Außerhalb Ecuadors und Perus kommen verwilderte Nachkommen von Gefangenschaftsflüchtlingen in Spanien, Mexiko und den Vereinigten Staaten vor. Die in San Francisco lebenden Tiere sind Gegenstand des 2003 veröffentlichten Dokumentarfilms The Wild Parrots of Telegraph Hill von Judy Irving.

El loro máscara roja o aratinga de Guayaquil (Psittacara erythrogenys) es una especie de ave psitaciforme de la familia Psittacidae nativa del oeste de Ecuador y el noroeste de Perú. Ha sido el décimo loro neotropical en la cantidad de importaciones a Estados Unidos con más de 26 000 individuos entre 1981-1985, y se ha asilvestrado en California. Llamado así por Guayaquil, la capital de la provincia de Guayas en Ecuador, el loro todavía actuaba allí por miles en la década de 1970. Debido al comercio de mascotas y la pérdida de hábitat, la población de loros ha disminuido drásticamente. No se ha observado una bandada de más de 200 aves desde 1987.

Punapääaratti (Psittacara erythrogenys) on eteläamerikkalainen papukaija, joka elää suppealla alueella Länsi-Ecuadorissa ja Luoteis-Perussa, mutta on levinnyt karkulaisena ja muodostanut kannan esimerkiksi San Franciscoon USA:ssa. René-Primevère Lesson kuvaili lajin holotyypin Guayaquilista 1844. Punapääaratti on noin 33 senttimetriä pitkä nokasta pitkän pyrstön kärkeen. Se painaa noin 165–200 grammaa. Ulkonäöltään punapääaratti on vallan tyypillinen Psittacara-aratti. Se on suurimmaksi osaksi vihreä, ja sillä on punaista päässä ja siipitaipeessa. Nokka on vaalea, silmää ympäröivä paljas ihoalue valkoinen ja jalat harmaat. Sillä ei ole alalajeja. Sukupuolet ovat samannäköiset. Nuorilta puuttuu punaiset merkinnät. Punapääaratti on Suomessa harvinainen lemmikki. Lajin hoito ei eroa juuri lemmikkilintujen perushoidosta. Voidakseen hyvin se tarvitsee omanlajisen tai vähintään samaa sukua olevan lintutoverin, runsaasti tilaa, lajityypillisiä tarpeita tyydyttävän ruokavalion, riittävästi virikkeitä, lintulähtöiset käsittely- ja koulutustavat sekä päivittäistä vapaanaoloa häkistä turvalliseksi tehdyssä sisätilassa. Psittacara-arattia hankkiessa tulee varautua lintujen ääneen: se on kova ja linnut ovat äänessä paljon. Laji kuuluu CITES II/B -liitteeseen, jolloin sillä tulee vankeudessa olla yksilöön yhdistettävissä oleva alkuperätodistus. Ilman alkuperätodistusta tai siihen verrattavia papereita linnun myyminen, pesittäminen ja kaupallinen esilläpito esim. kotieläinpihalla on kiellettyä.

La Conure à tête rouge (Psittacara erythrogenys, anciennement Aratinga erythrogenys) est une espèce d'oiseaux néotropicaux. Cet oiseau mesure de 33 cm à 34 cm de longueur pour une envergure de 56 cm et une masse de 170 g. Le plumage est en grande partie vert plus ou moins foncé et plus ou moins jaune. La face (jusqu'en arrière des yeux), les épaules et la calotte sont rouges, tout comme le bord d'attaque des ailes. Le bec est gris corne et les pattes sont grises ou noires. Les iris sont jaunes et les cercles oculaires dénudés blancs. Les juvéniles ont la tête complètement verte. Cet oiseau vit dans la savane arborée le plus souvent jusqu'à 1 000 m d'altitude et très rarement jusqu'à 2 500 m. Cette espèce peuple une aire restreinte entre le sud-est de l'Équateur et le nord du Pérou. Elle est introduite sur l'archipel d'Hawaï en 1988. Elle peuple désormais aussi la Floride.

Il parrocchetto mascherato (Psittacara erythrogenys (Lesson, 1844)) è un uccello della famiglia degli Psittacidi. Ha colorazione generale verde, faccia, spalle e calzoni rossi, anello perioftalmico bianco, becco grigio, iride gialla, zampe grigie. Ha taglia attorno ai 33 cm. Gli immaturi hanno la testa completamente verde. Ha abitudini nomadi e non esiste una popolazione residente, per cui il numero degli individui varia di anno in anno. Costruisce il nido nei cavi degli alberi dove la femmina depone normalmente 4 uova. La cova dura 29 giorni e i giovani s'involano a circa 6 settimane di età. Vive in una ristretta area arida localizzata tra l'Ecuador sud-occidentale e il nord del Perù. Nonostante l'areale ridotto non sembra una specie a rischio perché essendosi adattata a un ambiente tutto sommato ostile non è in competizione con gli insediamenti umani. Rarissima in cattività dove è presente in pochi allevamenti specializzati ma con ottimi risultati riproduttivi. Vive prevalentemente nella savana alberata; è stata segnalata spesso attorno ai 1000 metri di altitudine e in rarissimi casi fino ai 2500.

De ecuadoraratinga (Psittacara erythrogenys; synoniem: Aratinga erythrogenys) is een vogel uit de familie Psittacidae (papegaaien van Afrika en de Nieuwe Wereld).

Szmaragdolotka krasnolica (Psittacara erythrogenys) to średniej wielkości papuga pochodząca z Ekwadoru i Peru. Jest popularnym zwierzęciem domowym, znanym w hodowli jako konura wiśniowogłowa lub czerwonogłowa. Uważana jest również za najlepszego „mówcę” wśród wszystkich konur.

O Periquito-de-cabeça-vermelha (Psittacara erythrogenys) é um papagaio de tamanho médio do Equador e do Peru. É popular como animal de estimação e mais conhecido na avicultura como conure-de-cabeça-cereja ou conure-de-cabeça-vermelha. Eles também são considerados os melhores falantes entre todos os conures.

Красноголовая аратинга (лат. Psittacara erythrogenys) — птица семейства попугаевых. Длина тела 33 см. Основная окраска зелёная, иногда с редким вкраплением красных перьев. Темя, лоб и бока головы красные. Оперение крыла в средней части внутренней стороны и лопатки красного цвета. Неоперённая зона вокруг глаз белая. Клюв телесного цвета. Радужка жёлтая. Самки и самцы окрашены одинаково. Обитает на юго-западном побережье Эквадора и севере Перу. Селятся в засушливых районах, живут стаями от 6 до 10 птиц. Это кочевые, шумные и заметные птицы.

Rödmaskparakit (Psittacara erythrogenys) är en fågel i familjen västpapegojor inom ordningen papegojfåglar.