قرقف أبو ذقن (الاسم العلمي: Panurus biarmicus) (بالإنجليزية: Bearded Reedling) هو طائر ينتمي إلى قرقف أبو ذقن (فصيلة: Panuridae).

Sýkořice vousatá (Panurus biarmicus) je malý druh pěvce a jediný zástupce rodu Panurus, který je jediným rodem čeledi sýkořicovití (Panuridae). Velikosti vrabce domácího (délka těla 14–15,5 cm), s dlouhým světle žlutohnědým ocasem. Samec má světle modrošedou hlavu, dlouhý černý vous, bílé hrdlo a černé spodní ocasní krovky. Samice má hlavu běžovohnědou bez černého vousu, hrdlo špinavě bílé a spodní ocasní krovky béžové. Mladí ptáci se podobají samici, ale jejich zbarvení je více žlutobéžové, s černým hřbetem a částečně černým ocasem. Létá v nepravidelných, mělkých vlnovkách s vířivým máváním křídel. Vábení je „ping ping“ nebo „džong džong“, zpěv je tiché libozvučné cvrlikání. Velmi ostrůvkovitě v Evropě (od jižní Skandinávie po Středomoří) a v jižní části Asie po Čínu. Evropská populace je odhadována na 240 000 – 480 000 párů.

Skægmejse (Panurus biarmicus) er en langhalet mejselignende fugl, der yngler med spredte bestande i rørskove i Eurasien. Den lever om sommeren næstten kun af insekter og om vinteren af frøene fra tagrør. I Danmark er den indvandret i 1960'erne og har ynglet mere eller mindre konstant siden. Den er standfugl og kan yngle i løse kolonier. Skægmejsen er eneste art i slægten Panurus, der placeres alene i familien Panuridae (skægmejser), der sammen med mange andre sangfuglefamilier er en del af overfamilien Sylvioidea.

Die Bartmeise (Panurus biarmicus) ist eine Vogelart und wird heute meist als einzige Art der damit monotypischen Familie Panuridae betrachtet. Sie ist ein meisenartiger, langschwänziger Bewohner großer Schilfflächen. Ihre Länge beträgt zwischen 14 und 15,5 cm. Sie ist klein, hell gelbbraun und hat einen hell gelbbraunen Schwanz. Das adulte Männchen besitzt einen hell blaugrauen Kopf mit langem schwarzem Bartstreif und weißer Kehle. Die Unterschwanzdecken sind schwarz. Bei dem adulten Weibchen dagegen ist der Kopf beigebraun ohne schwarzen Bart. Die Kehle ist schmutzigweiß und die Unterschwanzdecken sind beige. Jungvögel ähneln adulten Weibchen, haben jedoch eine schwarze Mantelmitte und schwarze Bereiche im Schwanz. Ihr Gefieder ist eher gelbbeige. Ihr Ruf ist charakteristisch als lebhaftes, nasal klingendes „psching“ im Schilfwald, ferner rollend „tschirr“ und leiser schnalzend „pett“. Ihr Gesang besteht im Allgemeinen aus 3–4 unreinen knirschenden Tönen, etwa „pschin-dschick-tschrääh“. Die Bartmeise ist ein Brutvogel der Paläarktis, die vor allem in gemäßigten, mediterranen Steppen- und Wüstenzonen vorkommt. Sie brütet jedoch auch im Süden der borealen Zone. Das Verbreitungsgebiet ist als Folge der Verteilung geeigneter Lebensräume stark aufgesplittert. Die westlichsten Vorkommen sind derzeit in Spanien, dem Westen von Frankreich und in Großbritannien. Im Osten reicht das Verbreitungsgebiet bis nach Kasachstan und bis in den Westen der Mongolei sowie in den Norden Chinas. Hauptverbreitung in Mitteleuropa sind Küstengebiete der Nord- und Ostsee sowie der Neusiedler See in Österreich. Die Bartmeise lebt in ausgedehnten Röhrichten der Verlandungszone nährstoffreicher Binnengewässer aller Art. Voraussetzung für eine Dauerbesiedlung sind ausgedehnte Altschilfwälder. Präferiert werden Stellen, wo Altschilf sich zu einer dichten Decke über dem Boden beziehungsweise dem Wasser geformt hat. Auch außerhalb der Brutzeit hält sich die Bartmeise im Schilfröhricht auf. Gebüsch wird nur ausnahmsweise aufgesucht.

El bigotudo (Panurus biarmicus) es una pequeña ave paseriforme singular, que pertenece a una familia propia, Panuridae. Anteriormente había sido ubicado en las familias Paridae, Aegithalidae y Paradoxornithidae por algunas similitudes con ellas. Es una especie de climas templados de Europa y Asia. Es residente y la mayor parte de los individuos no migran a menos que ocurran movimientos eruptivos o de olas de frío. Es vulnerable a los inviernos gélidos, que pueden matar muchos individuos. Esta especie es especialista de humedales, reproduciéndose colonialmente en grandes carrizales junto a lagos o en pantanos. Come áfidos de los juncos en verano, y semillas del helófito Phragmites en invierno, de hecho, su sistema digestivo cambia como adaptación a las muy diferentes dietas estacionales. Esta pequeña ave es de color castaño anaranjada con cola larga y vuelo ondulante. El macho tiene cabeza gris y bigotes negros. Las bandadas a menudo delatan su presencia en un cañizal por su característica voz «ping».

Viiksitimali, vanhalta nimeltään partatiainen, (Panurus biarmicus) on harvalukuinen ruovikoiden varpuslintu. Aikaisemmin laji luettiin kuuluvaksi timalien heimoon, mutta on sittemmin siirretty omaan heimoonsa viiksitimalit. Pituus 14–16 cm, paino 14–16 g. Helppo tuntea vaaleanruskeasta yleisväristä ja pitkästä pyrstöstä. Juhlapukuisella koiraalla on harmaa pää ja leveä musta viiksijuova, josta juontui sen entinen nimi partatiainen. Naaras on yksivärisempi. Nuori lintu muistuttaa naarasta, mutta sen selkä ja pyrstön reunat ovat laajalti mustat. Nuorella naaraalla on musta nokka, nuorella koiraalla keltainen. Kaikilla viiksitimaleilla on täydellinen sulkasato elo–lokakuussa, minkä jälkeen ikäluokkia ei pysty erottamaan toisistaan. Ääni on hauska ja napakka ”ping” tai ”pshing”. Myös surisevia ja napsahtavia ääniä on. Laulu on yksinkertainen lyhyt säe. Käyttäytymiseltään viiksitimali on hyvin sosiaalinen. Poikueet kerääntyvät loppukesällä suuriksikin parviksi järviruovikoihin ja lennähtelevät tiiviinä ryhminä ruovikon yllä. Vanhin suomalainen rengastettu viiksitimali on ollut 3 vuotta 2 kuukautta 26 päivää vanha. Vanhin eurooppalainen viiksitimali oli brittiläinen, 6 vuotta 5 kuukautta vanha. Esiintyy laikuttaisesti eri puolilla Eurooppaa ja Aasiaa. Euroopan kannaksi on arvioitu 171 000 – 392 000 paria, joista 33 prosenttia Venäjän Euroopan puoleisella alueella. Maailman kannan on arvioitu olevan noin kymmenkertainen Euroopan kantaan verrattuna. Kovien talvien jälkeen kanta voi romahtaa mutta hyvinä pesimävuosina palaa nopeasti ennalleen. Vanhat pesimäpaikat voivat tyhjentyä lähes täysin joinain talvina. Viiksitimalista tehtiin ensimmäinen havainto Suomessa Helsingissä 1949, ja seuraava varmistettu havainto saatiin vasta 1984 Ahvenanmaalta. Syksyinä 1986 ja 1990 lajia havaittiin parvittain Lounais-Suomessa ja etelärannikolla. Ensimmäinen varmistettu pesintä löytyi 1987 Lounais-Suomesta. 1990-luvulla havainnot ja pesinnät lisääntyivät leutojen talvien vuoksi. Lajin parimäärän arviointi on vaikeaa laajoilla ruovikoilla, ja on todennäköistä, että se pesi useammassa atlasruudussa kuin ilmoitettiin. 1990-luvun alussa kannaksi arvioitiin 50–300 paria talvien ankaruudesta riippuen.

La Panure à moustaches (Panurus biarmicus), anciennement appelée mésange à moustaches, est une espèce de passereaux d'Europe, l'unique représentante du genre Panurus et de la famille des Panuridae. Passereau de la taille d'une mésange (16 cm), la Panure à moustache est une espèce pour laquelle le dimorphisme sexuel est marqué. Le mâle, en plumage nuptial, présente un dos brun à roux avec un ventre plus clair. La tête est gris-bleuté, avec deux grandes moustaches noires allant des yeux jusqu'à la gorge. La femelle possède une tête brune et ne présente pas de moustaches. Le bec du mâle est jaune-orangé, alors que celui de la femelle est gris. Sa queue est longue et fine et rappelle celle de la mésange à longue queue. Le poids d'un individu varie de 12 à 21 g. La Panure à moustache émet des sons aigus et répétitifs qui peuvent paraître « métalliques ». On repère généralement sa présence par un « ping-ping » ou « tying-tying » nasillard caractéristique. En hiver, lorsque les insectes se font plus rares, la Panure à moustache se nourrit de graines, de débris végétaux ou encore de bourgeons et de pétales lors de la floraison de certaines plantes. En été et au printemps, elle vide son gésier des gastrolithes qu'il contient et adopte un régime insectivore, se nourrissant principalement de pucerons, d'éphémères ou de larves qu'elle capture en se déplaçant sur les roseaux et dans les plantes aquatiques. Comme d'autres granivores, elle possède un jabot musclé adapté à ce type de régime.

Il basettino (Panurus biarmicus (Linnaeus, 1758)) è un uccello passeriforme diffuso in Europa, Asia e Africa del nord. È l'unica specie nota del genere Panurus e della famiglia Panuridae. È un uccello lungo meno di 8 cm e con una coda lunga altrettanto. Un aspetto singolare nel maschio (che spiega anche il nome comune in lingua italiana: basettino) sono due vistose basette nere, di forma triangolare, da ciascun lato alla base del becco, quest'ultimo di colore giallo. Si riconosce per il canto simile ad un piccolo campanello ping-ping, che emette mentre si sposta con volo acrobatico tra i canneti.

ヒゲガラ（髭雀、学名Panurus biarmicus）は、スズメ目ヒゲガラ科ヒゲガラ属に分類される鳥類。本種のみでヒゲガラ属を形成する。

수염오목눈이(학명: Panurus biarmicus, Bearded Reedling)는 참새목에 속하는 새의 일종이다. 암수의 모양이 서로 다른 성적이형의 특징을 보인다. 수염오목눈이과(Panuridae), 수염오목눈이속(Panurus)의 유일종이다.

De baardman (Panurus biarmicus), meestal baardmannetje genaamd, is een zangvogel uit de familie Panuridae, een familie met maar één soort. In het verleden stond de vogel ook bekend als baardmees, maar de familie heeft een gezamenlijke voorouder met de leeuweriken. Hij leeft in rietlanden.

Wąsatka (Panurus biarmicus) – gatunek niewielkiego ptaka osiadłego lub koczującego z rodziny wąsatek (Panuridae), której jest jedynym przedstawicielem. Zamieszkuje Eurazję. Nie jest zagrożony wyginięciem. Wąsatka zamieszkuje Europę (przeważnie plamowo) oraz Azję od Morza Kaspijskiego i Azji Mniejszej na wschód przez Azję Środkową aż po północno-wschodnie Chiny. W Polsce nieliczny lub bardzo nieliczny ptak lęgowy niżu, częstszy na zachodzie kraju (tam lokalnie liczny); liczebność krajowej populacji szacuje się na 1800–2500 par. Wygląd Upierzenie ogólnie ciepłobrązowe. Bardzo długi ogon i krótkie skrzydła. Dziób ostry, lekko wygięty, żółty. U dorosłych samców głowa i kark jasnoszare, a pod oczami szerokie, czarne pasy, przypominające wąsy (stąd nazwa), które widoczne są z daleka. Skrzydła rdzawe, z czarnymi obrzeżeniami piór, natomiast samo obrzeżenie całego skrzydła jest białe. Pokrywy podogonowe czarne. Samice mają głowę płową z szarawym gardłem i bez „wąsów”. Młode w szacie juwenalnej podobne do samic, lecz z czarnym grzbietem, czarnym kantarkiem, czarnym obrzeżeniem ogona i w zależności od płci żółtym dziobem (u samców) i ciemnym (u samic). Pierzenie Młode osobniki przepierzają się do szaty dorosłej w czerwcu–październiku. Wymiary średnie długość ciała: około 14,5–17 cm rozpiętość skrzydeł: 16–18 cm masa ciała: 11–20,8 g

O chapim-de-bigodes (Panurus biarmicus) é uma ave passeriforme, sendo a única espécie da família Panuridae. Embora seja apelidado de chapim-de-bigodes, não é um verdadeiro chapim. O termo biarmicus é derivado da região Biármia É uma espécie de climas temperados da região paleoártica, não migrante.

Уса́тая сини́ца (лат. Panurus biarmicus) — вид воробьинообразных птиц, единственный в роде и семействе усатых синиц (Panurus и Panuridae соответственно). Согласно филогенетическим данным, полученным в результате исследования митохондриальной и ядерной ДНК, вероятными родственниками усатой синицы являются жаворонковые. Несмотря на название, вид не имеет отношения к семейству синицевых.

Skäggmes (Panurus biarmicus) är en säregen mesliknande fågel som numera placeras i den egna familjen Panuridae. Den påträffas i vassrika våtmarker i Europa och österut ända till östra Kina. Trots namnet står den inte alls nära mesarna (Paridae) utan är istället en avlägsen släkting till lärkor (Alaudidae). Sedan 1960-talet har den etablerat sig som svensk häckfågel, med starkast fästen i Tåkern. Globalt anses beståndet vara livskraftigt.

Bıyıklı baştankara (Panurus biarmicus), Passeriformes takımında sınıflandırılan monotipik Panuridae familyasının Panurus monotipik cinsi içinde yer alan tek kuş türüdür. Boyları 14- 15,5 cm, kanat açıklığı 16– 18 cm'dir. Uzun kuyruklu, uçuşu dalgalı ve turuncu-kahverengi bir kuştur. Erkeğinin başı gri, bıyıkları siyahtır. Krem rengi kanatlarında siyah çizgiler vardır.

文须雀（学名：Panurus biarmicus）为鶲科文须雀属的鸟类。分布于英格兰、法国、比利时、荷兰、丹麦、德国、瑞士、西班牙、意大利、波兰、匈牙利、土耳其、伊朗、前苏联、摩洛哥以及中国大陆的新疆、青海、甘肃、内蒙古、东北、河北等地，一般生活于在水边杨、柳树的枝叶间和芦苇的顶端。该物种的模式产地在欧洲Holstein。