ببغاء أصفر الوجه هو نوع من الببغاء يعيش في شمال غرب دولة البيرو.

Papoušíček žlutolící (Forpus xanthops) je druh malého papouška z rodu Forpus. Svou velikostí se však řadí spíše k větším papouškům z tohoto rodu.

La cotorrita carigualda o catita enana de cara amarilla (Forpus xanthops)​​ es una especie de ave psitaciforme de la familia Psittacidae endémica de la cuenca del Marañon, al norte del Perú.​ Se encuentra tanto en los bosques como en las zonas de matorral y de vegetación palustre circundantes a este río. La especie está amenazada por la pérdida de hábitat y las capturas destinadas al tráfico de aves para ser mascotas. Esto último provocó un rápido declive de la población salvaje en la década de 1980, pero tras la prohibición de su caza parece que la población se ha estabilizado, aunque sigue siendo en tasas muy bajas ya que quedan menos de 1000 individuos en estado salvaje.​

Perunaranen (Forpus xanthops), entiseltä suomenkieliseltä lajinimeltään keltanaama-aranen, on Perun kotoperäinen papukaija, joka elää Marañónin laaksossa. Sen holotyypin kuvaili Osbert Salvin Viñasta Huamachucosta 1895. Perunaranen kasvaa 15 cm pitkäksi ja painaa 23 grammaa. Molemmat sukupuolet ovat aikuisena pohjaväriltään vihreät ja niillä on keltainen naama. Koiraalla on tummansinisiä ja violetteja kuvioita höyhenpeitteessään, naaraalla kuviot ovat vaaleammat. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto on arvioinut perunarasen vaarantuneeksi lajiksi. Pyydystäminen häkkilinnuksi oli suurin syy sen kannan kutistumiseen 1900-luvun lopulla. Se oli aiemmin runsaslukuinen, mutta sen kanta väheni merkittävästi, luultavasti 1980-luvulla. Vuonna 1988 laskettiin vain 168 yksilöä. Se näyttää elpyvän jonkin verran kauppakiellon jälkeen.

Le Toui à tête jaune (Forpus xanthops) est une espèce d'oiseau appartenant à la famille des Psittacidae.

Il pappagallino facciagialla (Forpus xanthops Salvin, 1895) è un uccello della famiglia degli Psittacidi.

De geelwangmuspapegaai of geelmasker dwergpapegaai (Forpus xanthops) is een vogel uit de familie Psittacidae (papegaaien van Afrika en de Nieuwe Wereld). De wetenschappelijke naam van de soort werd als Psittacula xanthops in 1895 gepubliceerd door Osbert Salvin. Het is een door illegale vangst kwetsbaar geworden vogelsoort die alleen voorkomt in Peru.

Periquito-de-cabeça-amarela ou tuim-de-cara-amarela (Forpus xanthops) é o menor psitacídeo do Brasil. O macho tem grande área azul na asa e no baixo dorso; a fêmea totalmente verde, sendo amarelada na cabeça. Vive a beira da mata. Ocorro no nordeste, leste e sul do Brasil até o Paraguai e Bolívia. Deslocam-se velozmente. A melhor defesa que possuem é ficarem imóveis e calados. Procuram seu alimento tanto nas copas das árvores mais altas, como em certos arbustos frutíferos. Gostam mais das sementes do que da polpa da fruta. São atraídos por árvores frutíferas como mangueiras, jabuticabeiras, goiabeiras, laranjeiras e mamoeiros. Os cocos de muitas palmeiras constituem sua alimentação.

Желтолицый воробьиный попугайчик (лат. Forpus xanthops) — птица семейства попугаевых.

Gulhuvad sparvpapegoja (Forpus xanthops) är en fågel i familjen västpapegojor inom ordningen papegojfåglar.